Pyötsaaren varhaiset omistushistoriat

Koostanut Irja Sallansalo (os. Pilhjerta)

Varhaisimmat merkinnät löytyvät 1400- luvulta, jolloin saaren omisti Deken-suku. Suvun mahtimiehistä mainitaan Björn Piertarinpoika Deken. Suvulla oli omistuksessaan muitakin omistuksia Pyötsaaren lisäksi. Suvun sammuttua miehen puolelta tyttärien jälkeläisistä Brita Fleming peri saaren. Brita Flemin oli naimisissa Tuorlahden kartanon isännän, amiraali Torsten Salomoninpoika Ramin kanssa ja heidän poikansa Ivar omisti Pyötsaaren seuraavaksi vuoteen 1563, jolloin se siirtyi kruunulle muiden tilusten joukossa Ivar Ramin tultua tuomituksi aviorikoksesta. Vuonna 1571 Pyötsaari oli Ivar Ramin veljen Lauri Torsteninpojan nimissä. Lauri oli huomattava sotapäällikkö, Käkisalmen linnanisäntä ja paljon muuta. 

1595 saari periytyi Lauri Ramin kuoltua tyttären pojalle, Viipurin alikäskynhaltijalle Salomon Jönssinpoika Ramille, joka piti pääkartanona Porvoon Jakkarilaa. Jönssinpojan jälkeen Pyötsaaren sai hänen tyttärensä Elin, joka oli naimisissa Augustin Laurinpoika Grönfeltin kanssa. Perhekunta aateloitiin myöhemmin nimellä Svanström. Augustin-herran kuoleman jälkeen suku joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja panttasi Vehkalahden tilukset v. 1673 lainlukija, myöhemmin Haminan pormestari Mikael Dahlmannille 250 talaria vastaan. Lainaa ei koskaan lunastettu ja Pyötsaari siirtyi uusille omistajille. Aatelittomina Dahlmanneilla ei kuitenkaan ollut oikeutta rälssimaan omistukseen ja niin saari vaihtoi isäntää. Tilukset sai paroni Johan Creutz. Johan Creutz toimi ensin sotilasuralla, siirtyi sitten Karjalan laamanniksi oikeutta jakamaan ja nimettiiin lopulta Uudenmaan läänin maaherraksi.  Muita ansioita olivat:  Suuren pohjan sodan aikana (1700 - 1721) "rauhanopposition" johtavia miehiä, 1917 hänestä tuli valtaneuvos ja Turun hovioikeuden presidentti. Sittemmin hänet korotettiin kreiviksi.

Johan Creutzin kuoltua saari siirtyi hänen tyttärellleen Elsalle, joka oli naimisissa Haminan komendantin, kenraali Lars Glansenstiernan kanssa. Vuosien 1741 - 1743 käydyn Ruotsin ja Venäjän välisen sodan seurauksena oli Ruotsin tappiolle jäätyään taivuttava aluemenetyksiin. Raja tuli kulkemaan pitkin Kymijokea, jolloin Pyötsaari jäi Venäjän maille. Kenraali Glasenstierna muutti Ruotsin puolelle ja myi Vehkalahdella olevat tilansa. Kauppias Daniel Steven osti v. 1746 Töytärin ja Pyötsaaren. Haminan raatimies Steven oli narvalaista sukua, joka asettui 1720- luvulla Haminaan, hankki sahoja ja muuta sekä menestyi kaikin puolin. Ilmeisestikin sijoituksena hankitut tilukset myytiin vuonna 1748 asessori Kristoffer Mederille.

Pian Meder lahjoitti maansa (mm. Pyötsaari) haminalaiselle "madam" Maria von Klundtille. Olivatko lahjoituksen syyt romanttispohjaisia?? Marian mies oli Jacob Stuart (skottilaista sukua?), joka palveli Haminan venäläisessä varuskunnassa. 1758 Töytäri ja Pyötsaari myytiin maanmittari Jonas Necklinille. Neclin hankki tilukset perheensä asuinsijaksi ja palkkansa lisäykseksi. Vuonna 1769 Pyötsaari vuokrattiin haminalaiselle teurastaja Prokofei Jurjeville. Vuonna 1771 Necklin myi Pyötsaaren husulalaiselle Matti Sigfridinpoika Pihljärtalle. Matti Sigfridinpoika oli vanhaa knaappisukua, jonka jäsenistä osa oli keskiajalta lähtien käyttänyt sukunimeä Tepponen. Hän oli naimisissa Huggut-suvun Annan (Johanna) kanssa. Rälssitilan uusi isäntä oli äitinsä puolelta Pyötsaaren vanhaa lampuotisukua. Tällöin päätttyi myös Pyötsaaren kierto suvulta toiselle. Pihljärtat asettuivat itse asumaan saarelle

 

Pyötsaaren omistuksen eteneminen:

1300- luku:    Rohkea pyötsaarelainen, joka sahasi venäläisten laivojen touvit poikki Vepsussa (sai                   aatelisarvon ja lahjaksi kuninkaalta Vepsun, lähisaaret ja saariston Kronstadtiin ja Ruotsinsalmea myöten sekä Vironkin maita- näiden asukkaat maksoivat veroa pyötsaarelaisille)

1400- luku:   Deken - suku

                   Brita Flemin (Björn Pietarinpoika Dekenin pojan Erengisle Dekenin tyttären tytär)

                    Ivar Ram (edellisen poika)

1563 -->        Kruunu (valtio)

1571 -->        Lauri Torsteninpoika Ram (Ivarin veli eli Brita Fleminin poika)

1595 -->        Salomon Jönssinpoika Ram  (Lauri Ramin tyttärenpoika

                    Elin Grönfelt, myöh. Svanström  (edellisen tytär)

1673 -->        Mikael Dahlman  (Haminan pormestari)

                    Johan Creutz  (suvun edustaja tuttu radiosta:  entinen pääkuuluttaja kreivi Creutz)

                    Elsa Glansenstierna (edellisen tytär)

1746 -->        Daniel Steven  (kauppias)

1748 -->        Kristoffer Meder (asessori

                    Maria von Klundt

1758 -->        Jonas Necklin  (maanmittari)

1771 -->        Matti Sigfridinpoika Pihljärta

 

Pyötsaarelaisten  toimeentulosta 1800- luvun lopulla ja 1900- luvun alussa

Pääelinkeinoina olivat kalastus ja vähäinen maanviljelys. Monet kävivät Ristiniemen sahalla töissä. Matka tehtiin kävelemällä ja viikonloppuina käytiin kotona. Kesällä kalastettiin. Illalla verkot mereen, aamuyöstä ylös ja kottikärryillä työnnettiin kalat Haminan torille. Vuosisadan vaihteessa ei ollut moottoreita veneissä vaan käytettiin seiliveneitä tai soudettiin. Talvella kalastettiin jäällä. Esim. Huovariin vietiin hevosilla pienet kalaputkat, joissa asuttiin ja kalat myytiin siellä jäällä (jälleenmyyjät - parisniekat).

1920 - 1930- luvuilla oli jo moottoriveneitä. Rysäkalastusta oli keväällä ja silakkakalastusta syksyllä. Rysäkalastuksen verkot tehtiin itse, mutta silakkaverkot ostettiin. Rysäkalat vietiin moottorilla Haminaan torille kaksi, kolme kertaa viikossa. Silakkaa vietiin myös torille sekä suolattiin tynnyreihin ja myytiin myöhemmin tukkukaupoille tynnyreittäin ja markkinoillla kilottain (syysmarkkinat ja Heikin markkinat tammikuussa). Kalastus oli pääelinkeino ja talvella miehet kävivät vähän metsätöissä.