Tuulahduksia menneisyydestä...

... ja hieman lähempää.

Pyötsaari on monien kertomusten kylä. Historian kirjat kertovat Pyötsaaaressa olleen asutusta jo 1300- luvulla ja ensimmäiset asukkaat olivat oletettavasti ruotsalaisperäistä uudisasutusta.

Perimätiedon mukaan Pyötsaaren tarina alkaa 1350- luvulta, jolloin kerrotaan venäläisen laivaston olleen ankkuroituna Vepsun saaren edustalla. Saaren asukkaat saivat rohkean pyötsaarelaisen toiminnan johdosta Ruotsin kuninkaalta kiitokseksi pelastamisestaan  "kullalla kirjoitettun aateliskirjan". Tämä "kullalla kirjoitettu aateliskirja" sisälsi vaakunan, verovapauden ja lähes koko itäinsen Suomenlahden saariston.  

Pyötsaari on toiminut vartiosaarena ja saaressa toiminut "tutka" oli Vehkalahden vanhin. "Tutka" oli osa vihollisesta varoittavaa merkkituliverkostoa. Tästä on luonnollisesti syntynyt saaren nimi Pyötsaari, joka on väännös ruotsinkielisestä sanasta "bötsö, böteö", Vartiovuoren saari. Jotkut saarelaisista puhuukin Pyötsaaresta leikkisästi nimellä  "Pötsaari".

Pyötsaari oli 1300-luvulla Vehkalahden ainut verovapaa aateliston omistama rälssisäteritila, jolla oli veronkanto - oikeudet sille kuuluvien saarien pyynti- ja apajapaikoilla. Tilan lampuoteina eli vuokraviljelijöinä oli sukupolvien ajan Huggut-suku. Pyötsaressa on on nimetty tie, raitti, Huggutin - suvun muistoksi.

Vuonna 1771 Mats Sigfridinpoika Pilhjerta, joka oli naimisissa tilan viimeisen lampuodin tyttären Johanna Huggutin kanssa, lunasti Pyötsaaren maat ja kalavedet itselleen. Myöhemmin heidät luettiin Vehkalahden knaappeihin ja näin Huggut-suku jatkuu tänäkin päivänä Pilhjerta- suvun kautta. 1890- luvun alussa Pilhjerta- tilalliset omistivat kaikki rälssitilan tilukset. Laajoista omistuksista johtuen toteutettiin välijako ja Pyötsaari sekä sen välittömässä läheisyydessä olevat saaret jaettiin.

1900- luvun alussa saaressa asui enimmillään hieman yli sata vakituista asukasta. Laivoilla vietiin silakkaa Viroon ja Viipuriin sekä paluulastina tuotiin jauhoja. Pyötsaaressa toimi 1930-1950- luvuilla kaksi piikkikalatehdasta, jotka valmistivat kyllästysöljyä. Saaren asukkaita palveli myös pieni kauppapuoti. Ensimmäinen silta rakennettiin talkootöinä ja sähköt saareen saatiin 1950- luvun alussa. Saaressa toiminut kalasavustamo lopetti 1960- luvun alkupuolella. Useat saarelaiset kävivät myös Hallan ja Ristiniemen sahoilla töissä. Myöhempinä vuosikymmeninä pyötsaarelaisten pääelinkeinoina olivat kalastus, merenkulku kaljaasilaivoilla sekä vähäinen maanviljelys.

Pyötsaarta "päivitettiin" ajantasalle vuosien 2003-2004, aikana, jolloin toteutettiin vesijohtoprojekti. Valtaosa työstä tehtiin talkootyönä. Vesi -ja viemäriverkosto kattaa myös Pyötsaarta ympäröivät, sille kuuluvat lähisaaret. Uusi silta saareen rakennettiin vuonna 2009. Silta on huomattavasti vanhaa leveämpi, uoma syvempi ja kansi korkeampi. Näin mahdollistettiin entistä parempi veden virtaama. (linkki uuden sillan rakentamisesta ei ole vielä käytössä)

Uusi silta.
Uusi silta mereltä.