Osakaskunnat
Osakaskunta on Suomessa toimiva lakisääteinen yhteisö, joka on muodostettu hallinnoimaan yhteisiä vesialueita tai muita yhteisiä alueita, kun alueella on useampi kuin yksi omistaja.
Yhteisiä alueita voivat olla:
Vesialueet: Yleisin muoto, jossa osakaskunta (ent. kalastuskunta) hoitaa kalastusta ja vesien hoitoa.
Maa-alueet: Esimerkiksi yhteiset venevalkamat, hiekan- tai soranottopaikat tai vastaavat palstat, jotka on jätetty jakamatta kiinteistötoimituksissa.
Rajoitukset: On tärkeää huomioida, että osakaskunta ei koske kaikkia yhteisiä maa-alueita. Esimerkiksi yhteismetsien hallinnasta ja käytöstä säädetään erikseen Yhteismetsälaissa.
Yksi alue/Osakaskunta: Osakaskunta voi hallinnoida lain mukaan vain yhtä yhteistä aluetta. Sillä voi siis olla säännöt, jotka koskevat ainoastaan tiettyä yhteistä vesi-tai maa-aluetta.
Muodostuminen ja tarkoitus: Osakaskunta perustetaan, jos vesialueella on useampi kuin yksi omistaja. Sen tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen hallinnosta ja hoidosta. Suomessa on yli 20 000 osakaskuntaa.
Osakkaat: Osakkaaksi pääsee kiinteistönomistaja, jolla on osuus kyseiseen yhteiseen alueeseen. Osuudet ilmenevät Maanmittauslaitokselta saatavasta kiinteistörekisteriotteesta. Osakkailla on sananvaltaa osakaskunnan kokouksessa.
Vesialueiden hallinnointi: Osakaskunta päättää kalastuslain puitteissa alueellaan tapahtuvasta kalastuksesta. Osakkailla on oikeus kalastaa yhteisellä vedellä, ellei sitä ole vuokrattu. Osakaskunta huolehtii myös kalavesien hoidosta, kuten kalanistutuksista.
Edunvalvonta: Osakaskunta valvoo vesialueen etua erilaisissa alueeseen kohdistuvissa hankkeissa, kuten ruoppauksissa tai jätevesipäätöksissä. Se voi myös antaa lausuntoja alueelle suunnitelluista toimenpiteistä.
Säännöt: Osakaskunta laatii toiminnalleen säännöt, jotka vahvistetaan aluehallintovirastossa (AVI). Säännöissä on mainittava muun muassa osakaskunnan nimi, kotipaikka, yhteinen alue ja hoitokunnan kokoonpano.
Talous: Osakaskunnat ovat yleensä voittoa tavoittelemattomia yhteisetuuksia. Ne saavat tuloja esimerkiksi valtion korvauksista yleiskalastusoikeuksista (kalastuksenhoitomaksuista) ja lupamaksuista, ja käyttävät varat usein kalavesien hoitoon, kuten istutuksiin ja valvontaan.
Osakaskunnan hallinnointi Suomessa perustuu pääosin Yhteisaluelakiin ja vesialueiden osalta myös Kalastuslakiin sekä osakaskunnan omiin, Aluehallintoviraston (AVI) vahvistamiin sääntöihin.
Hallinnointi jakautuu yleensä kahteen pääelimeen: osakaskunnan kokoukseen (päätösvalta) ja hoitokuntaan/toimitsijaan (käytännön toimeenpano).